kaunis, kaunis Uusi-Seelanti!

Huh, pahoittelen, etten ole kirjoitellut lainkaan kuurolympialaisten aikana - lahes kolme viikkoa taynna tekemista ja nahtavaa. Luulen, etta vasta Suomessa kirjoitan jatko-osan :-P jota saatte kyl odottaa viela about 2 viikkoa *grin*

Niin, saavuimme Christchurchiin, Uuteen-Seelantiin, 23.pva jatettyamme haikeat hyvastit Eevalle, joka jai Melbourneen jalkeemme. Ystavamme Phillip oli meita vastassa, ja vei meidat veljensa kotiin, jossa asui myos pari muuta kuuroa. Siella oli kaksi aivan suloista koiraa (kuulemma sen rotuiset pystyvat tappamaan, mutta meille ne olivat kiltteja kuin lampaat :-), ja muutenkin viihdyimme hyvin siella. Oli jo myoha, kun saavuimme sinne, joten aika heti menimme nukkumaan (ma kylla valvoin pitkaan Dan Brownini aarella, hanen kirjansa ovat ihan huippuja! ahh ;-). Seuraavana paivana nukuimme pitkaan, ja herattyamme hammastelimme, miten paljon vakea lappoi talossa paivan mittaan - naimme varmasti yli kymmenen eri ihmista! Phillipin veli sanoikin, etta joka paiva aina tulee joku vierailemaan. Kiva :-P

Phillip tuli sitten ja vei meidat sopolla pikku autollaan kiertelemaan Christchurchia, mukavanoloinen kaupunki. Naimme varmasti yhden maailman upeimmista urheilupubeista, Holy Grailin, jossa oli kolme kerrosta. vhow. Ajeltiin kuurojen koululle, tosi kiva paikka, monta eri rakennusta ja melko iso alue. Yksi Phillipin hyva ystava, Oliver, asui siella alueella perheensa kanssa, han kun oli juuri saanut toita koululta. Oli kiva nahda perhe-elamaakin valilla, Oliverin kaksi lasta olivat tosi sopoja :-), Zoe ja Elijah. Kavimme sitten nakoalapaikalla, josta oli upeat nakymat merelle. Yolla palattuamme Phillipin veljen kotiin muut olivat siella katsomassa Carrieta, kiva kauhuleffa :-P John Travolta ei ole yhtaan muuttunut sitten nuoruudenaikojensa, sanon vaan (oli mukana leffassa). *hihii*

Aikaisin seuraavana aamuna lahdimme vuokraamaan autoa, ja saimme kivan hopeanvarisen Mitsubishi Coltin. Automaattivaihteilla, tietysti :-P en rupea raplaamaan manuaalivaihteilla Uuden-Seelannin vuorten jyrkissa mutkissa, argh. Halimme Phillipia hyvastiksi, ja aloitimme matkamme kohti Queenstownia. Ajoimme ensin Etelasaaren halki vaakasuunnassa, ja totisesti ne mutkat olivat jyrkkia! Pahimmillaan oli yhdessa mutkassa nopeusrajoitus 15 km/t, hahaa :-P suurimmaksi osaksi oli 25-23 km/t. Oli kylla tosi kiva kokemus, ja maisemat! Niin upeita!!! nyyh, miksei Suomi voi olla samannakoinen? noh, kylla oma maa mansikka silti :-) kaikki ne vuoret, pilvet, jarvet, joet ja meri.. piip. Jos oikein muistan, Uuden-Seelannin nimi on maorien kielella Pitkan Valkoisen Pilven maa, en ole ihan varma.

Piiitkan rupeaman jalkeen paatimme yopya seuraavassa kaupungissa, jonka loytaisimme. Kiva, bensa alkoi loppua ja tie oli TAYNNA elaimia, en tia mita ne olivat, mut Catty veikkasi jonkin sortin pesukarhuja. Juoksivat viuh hiuh automme edesta, ja muutama sen lajin edustaja jopa istui toisella kaistalla taysin kylmaverisena, ei silmaansaakaan rapayttanyt, ku ajoimme ihan lahelta ohi. Iso, keltainen kuu valaisi tietamme (monesti luulimme, etta takana oli auto, kun kuu paistoi niin voimakkaasti :-P). Juuri ja juuri paasimme Haast-nimiseen kaupunkiin, jossa tankkasimme. Sattui semmoinen kiva juttu, etta syotettyamme kaikki setelit automaattiin, viimeinen vitonen jai jumiin ja siihen se myos jai :-P ja siina se oli viela seuraavanakin aamuna, hahaa. Onneksi olimme ehtineet ennen sita syottaa kaikki isot setelit! Tankattuamme siirryimme laheisen motellin parkkipaikalle nukkumaan.

Seuraavana paivana tokkuraisina jatkoimme matkaa. Juuri ennen Queenstownia oli AJ Hackett-ketjun benjihyppypaikka, sielta varasimme hypyn seuraavaksi aamuksi, kun silta paivalta olivat jo hypyt taynna. Queenstownin kautta ajoimme Shootover Riverille, jossa oli jetboat odottamassa meita. Vau, mika kyyti!! Vene teki 360 asteen kaannoksia, ja mutkitteli aivan lahelta kallioita. Ihana kokemus :-) mut parempaa oli viela edessa, nimittain hyppy ;-) samana iltana kavimme viela Deer Parkissa, jossa oli paljon vapaana liikuvia elaimia, muun muassa hulluja minihevosia, jotka ryntasivat kimppuumme kerjaamaan elaintenruokaa, jota olimme ostaneet. Yksi niista, se himputin valkoinen, jopa puraisi mua kasivarteen, ku en tarjonnut sille ruokaa tarpeeksi nopeasti :-P niiden hevosten kanssa tarvitaan salamannopeat refleksit :-P eivatka ne edes hievahtaneetkaan auton edesta, kun yritimme jatkaa matkaamme. Catyn piti hatistaa ne pois, vasta sitten paastiin vapaaksi :-P

Lampaita, laamoja, puhveleita, peuroja.. Kaikki olivat vapaina, ja niita saattoi syottaa, paitsi peuroja, jotka olivat arkoja, ja laukkasivat pois, kun lahestyimme niita. Siella oli myos muutama Taru Sormusten herrasta-kuvauspaikka :-) joista merkittavimpana voin mainita Aragorns Cliffin ;-) josta Kahdessa Tornissa Aragorn putosi jokeen. hiip. Koko Uusi-Seelanti on muutenkin aivan kuin Keski-Maa sellaisena kuin sen kuvittelen mielessani! Yhdynkin TSH-nayttelijan Sean Astinin (Sam Gamgi) mielipiteeseen - han sanoi kerran, etta tuntuu kuin Tolkien olisi itse vaeltanut Uuden-Seelannin halki ja kirjoittanut siita kirjan, vaikka Tolkien ei todellisuudessa koskaan siella kaynytkaan.

Yovyimme sitten taas autossa, ja seuraavana paivana oli BENJIHYPYN vuoro! Lahdimme sinne bussilla, ja jannitti kovasti :-) paikkana oli Nevis, ja hypyn korkeus 134m! Me oltiin viimeisten joukossa - hyppyjarjestys nimittain maaraytyi painon mukaan, painavat ensin ja kevyet viimeisina. Vuoroni tuli siis ennen Cattya :-P oli perhosia vatsassa, mutta silti tosi hyva fiilis. Kuvat hypystani voitte nahda irc-galleriastani :-) http://irc-galleria.net/archive.php?nick=Aiwendil whoah! Vaikea kuvailla, milta hyppy itse tuntui - niin uskomatonta! Muistoksi jaivat nuo kolme valokuvaa ja dvd ;-) jota voin sitten ylpeana naytella teille kaikille sit Suomessa, hiih.

Unohtumattoman kokemuksemme jalkeen lepailimme hieman Queenstownissa, ja sitten veimme automme lentokentalle. Sielta lensimme iltapaivalla Wellingtoniin, Uuden-Seelannin paakaupunkiin. Saavuttuamme haimme taas uuden vuokra-auton, joka talla kertaa oli valkoinen Tojota Corolla, ja jonka kiihtyvyys on lahes olematon verrattuna edelliseen autoon! aargghh. Vaikka mun ikioma autoni onkin Corolla :-P ohom, anteeksi, Veetiseni. Wellington on NZ:n toiseksi suurin kaupunki (Christchurch kolmanneksi suurin), ja se kylla nakyi. Jotenkin loysimme kuitenkin paikan, minne vieda auto yoksi, ja kavimme kahvilassa juttelemassa kunnolla kahdestaan pitkasta aikaa, mukavaa oli. Kavimme sitten taas maate, ja tyynynani oli Lasse-kullan antama delfiini-pehmolelu, loistava tyyny :-) nukuin enkelinunia se paani alla.

Seuraavana paivana olin todella vasynyt, silti meidan oli jatkettava matkaa. Sen aikana oli pakko kahdesti pysahtya ja nukkua :-P ilmeisesti ajaminen todella verottaa voimia niin henkisesti kuin fyysisestikin. Silti matka sujui hyvin, ja katselimme Pohjoissaarta, joka on kylla erilainen verrattuna Etelasaareen, ei niin vuoristoinen. Kaunis sekin silti on omalla tavallaan :-) Olemme nyt taalla Taupossa, jonne jaamme yoksi, vaikka pitikin jatkaa maineikkaiseen Rotoruaan asti - taalla nimittain haluame kayda ratsastamassa :-) ja se paikka oli jo kiinni, kun saavuimme. Koetamme huomisaamulla paasta sinne, ja sitten voimme lahtea kohti Rotoruaa.

Ah, miten voisin kuvailla, miten ihana Uusi-Seelanti on! Teidan jokaisen on kaytava taalla, ellette ole jo kayneet ;-) en koskaan unohda naita maisemia. Enka etenkaan benjihyppyamme ;-) ja naita miljoonia lampaita taalla, hiih.

rakkain terveisin, Liisa ja Catty

(suukkoja, Lasse <3)

Sydney ~> Melbourne :)

Huh, viikkoon en ole mitaan kirjoittanut - on ollut hektinen vauhti paalla noina paivina. Viimeksi kirjoitin Brisbanesta - silloin seuraavana paivana kiertelimme Brisbanea. Mukava pieni kaupunki, ei mitaan ihmeellista, mutta viihtyisa kuitenkin. Tapasimme Juhiksen porukan ja Artun pariksi tunniksi, he kun vaihtoivat bussia juuri Brisbanessa. Oli hauska vaihtaa kuulumisia pitkasta aikaa, etenkin Artun kanssa, hanhan lahti jo 4kk sitten tanne Australiaan.

Aikaisin, aikaisin seuraavana aamuna lentomme lahti Sydneyhin, onneksi oli vain puolentoista tunnin lentomatka (helpotus minulle lievasti lentokammoiselle :-P mista saan kiittaa jo ammoin konkurssiin mennytta Sabena Air-lentoyhtiota, sen koneet pomppivat ilmassa kauheasti, grrrrr). Hotellimme oli melkoisen kaukana Sydneyn keskustasta, 45-50min matkan paassa Liverpoolissa, joten paatimme jaada hotelliin loppupaivaksi. Oli muuten oikein mukava paikka (saunakin siella oli), mutta hieman jarkytyimme, kun sinne akkia ilmestyi varmaan lahes sata japanilaista :-P hii haa.

Seuraavana paivana pojat (Lasse ja muut) sitten tulivat, ja heidan kanssaan kimpassa kiersimme Sydneyta Artun opastuksella. Oli aika uskomaton fiilis nahda Oopperatalo ihan oikeasti edessamme. Ties kuinka monessa tv-ohjelmassa ja leffassa olen nahnyt sen, ja siina se valkeana hohtelee haikaisten silmiani :) Kimmo parka, lokki kakki hanen paalleen Oopperatalon lahettyvilla :-P varmaan silla oli osansa asiassa, etta Kimmo oli aika kalpea viela. Hyva maalitaulu kieroille lokeille, hih hih. Voitte kuvitella, etta hanen sympatiansa noita lintuja kohtaan vahenivat hyvin nopeasti sen jalkeen. *grin*

Paivan paatteeksi kavimme Artun ystavan Sokongin ja hanen tyttoystavansa Nicollen luona Parramattassa (uskokaa pois, Australiassa on vaikka mita hassuja paikannimia. Woollomolloo tai jotain. Turramurra :-D), joka on yksi Sydneyn isoimmista esikaupunkialueista. Heilla oli tosi mukava asunto, muut pojat jaivat sinne yoksi, Lasse tuli mun ja Catyn kanssa meidan hotelliimme.

Seuraavana paivana, 30.pv, lahdimme porukalla Bondi Beachille. Whoah, siella aallot olivat varmasti parimetrisia parhaimmillaan! (noh, tulee ikavasti mieleen viimeaikaiset tsunami-uutiset :-S mut saamme olla onnellisia, etta taalla o kaikki hyvin) Suolainen merivesi tunki nenaani ja suuhuni, mutta urheasti taisteltiin aaltoja vastaan. Ja hauskaa oli! :) Tosin tuhma aalto tonaisi mut mukkelis makkelis pohjaan, kun yritin palata rannalle, niin voimakkaita aaltoja :-P

Jalkeenpain kavimme shoppailemassa isossa ostoskeskuksessa Bondissa. Vietin ihanat kaksi tuntia Lassen kanssa kierrellen ja kaarellen, ihastellen kauppoja. Ostimme toisillemme joululahjat, naette sitten ne, kun palaamme Suomeen :) Ma ainakin sain jotain tosi kaunista Swarowskista :) hiiiii!

Uudenvuoden aatto koitti, ja valmistauduimme juhlistamaan uutta vuotta. Lahdimme paivasaikaan McMahons Pointiin, suunnilleen parhaalle paikalle katsella ilotulitusta yolla. Iso kuurojen porukka oli jo varannut hyvat paikat, joten istahdimme vaan rannalle, ja nautimme auringosta niin kauan kuin se oli taivaalla. Illalla pienella porukalla meidan piti lahtea laivaristeilylle, jonka olimme maksaneet etukateen jo aikoja sitten. Mutta epaonneksemme loistava oppaamme Arttu ei loytanyt paikkaa, mista laiva lahti - eika kukaan aussikaan osannut auttaa meita, jokaikinen vastaantulija naytti eri suuntaa kuin edellinen :-P joten missasimme laivan, mutta paatimme olla masentumatta, ja palasimme rannalle.

Ja niin koitti ilotulituksen aika. UPEA! Ihan puhdasta musiikkia silmilleni :) **boouuumm, boouuummm** Veti jopa melkein vertoja Gandalf-velhon parhaille ilotulituksille ;) hetken ajan tunsin olevani Hobittilassa, heh. Ma ja Lasse lahdimme aikaisin tutimaan, yritimme ainakin - Sydneyssa on MAHDOTONTA saada taksia, ellei soita ja tilaa! arkkkk. Etsimme taksia varmaan 2-3 tuntia, uskokaa pois. prrrrppppp. Paasimme kuitenkin lopulta ikiomaan petiimme nukkumaan :-P

Uudenvuoden paivan vietimme puhtaasti LAISKOTELLEN Lassen kanssa. Nautimme naminami Kievin kanasta hotellin ravintolassa, ja lojuimme lopun paivaa sangyssa. Vuosi 2005 alkoi siis oikein rennosti meilla ;-P hih. Uudenvuoden lupauksia tehtiin (en muista kaikkia omiani, nolostus), saa nahda, tuleeko niista mitaan :) Sattui myos ikava tapaus - iso, musta torakka ryomi huoneeseemme. Rakas poikaystavani Lasse ei uskaltanut menna lahellekaan sita, ja kun se yritti tulla lahemmaksi vaatteitani, Lasse tempaisi koko laukkuni lattialle :-P ihailtavaa suojeluvaistoa, mutta prr sita uudelleenpakkaamista :-P lopulta torakka saatiin heitettya ulos, siipi vahingoittuneena. Illalla olivat sen hautajaiset - kanssatorakat olivat tulleet joukolla aterioimaan, hyi hyi hyi. Illalla pakkasimme tavaramme, ja lahdimme yoksi Sokongin luokse.

2. pvana pojat lahtivat vuokra-autolla ajelemaan kohti Melbournea (olisitte nahneet Biggyn naaman, kun se ekaa kertaa koetti ajaa vasemmanpuoleista liikennetta :-P). Ma ja Catty suuntasimme sitten Koala Parkiin hieman kauempana. Oih, ne elaimet olivat niiiiin sopoja! Koalat soposoposia nukkuessaan eukalyptuspuissa, valilla ne venyttelivat ja kupsahtivat sitten takaisin nukkumaan. Saimme silittaa koalaa, turkki tuntui ihan joltain karstatulta lampaanvillalta :) samalla koala rouskutteli eukalyptuksenlehtia. Kavimme myos ruokkimassa ihan kadesta harmaakenguruja, monilla oli pikku poikaset mahapusseissaan :) rakastuin yhteen poikaseen, joka oli hypellyt hieman kauemmaksi emostaan. Ojensin sille kateni, ja se tarttui siihen pikkupikkutassuillaan :) :) Vompattia silitimme myos, uskomattoman hassun nakoinen pullea otus. Kaikkia ihmeellisia elaimia siella olikin.

Illalla sitten lentomme lahti kohti Melbournea, ihanaa kun sen jalkeen ei tarvitsisi 2-3viikkoon lentaa enaa. huh. Lento kului nopeasti, puolitoista tuntia sekin vain. Heti saavuttuamme Melbournen lentokentalle vahan joka paikassa nakyi mainoksia deaflympicseista :) hieno fiilis! Verrattuna Rooma-kaaoksen olympialaisten olemattomaan mainontaan ja yhta olemattomaan organisointiin :-P

Hyva ystavani Michelle ja yks tsekkilainen Martin olivat meita vastassa, oli tosi ihanaa nahda Michie pitkasta aikaa (emme olleet nahneet toisiamme vuoteen!). Oli tippa silmissa :) Michie sitten vei meidat autolla kotiinsa Belgraveen, tunnin paassa Melbournen keskustasta. UPEA koti, ahh!! Iso ja tyylikkaasti kalustettu. Olipa siella suloinen pikku koirakin, Chloe. Se nyt parhaillaan uinuu tassa vieressani, kun kirjoitan tata :) Perille tultuamme kotona oli viela yksi brittimies, yksi tsekkimies ja kaksi tsekkinaista. Oikein mukavia ihmisia, kaikki kuuroja. Paitsi taytyy myontaa, etta ma ja Catty hihittelimme paljon Petr-tsekille, vahan simple-minded :-P ja mita ilmeisimmin ihastunut Cattyyn, hii haa.

Seuraavana pvana Michie vei meidat shoppailemaan laheiseen isoon ostoskeskukseen - tuntuu, etta olemme shoppaileet jo miljoonia kertoja :-P mutta paatimme, etta tama sai olla viimeinen kerta pitkaan aikaan, krohom. Oli tosi mukavaa, ja illalla oli Petrin (hihihihii) 28-v synttarit, sita juhlistettiin sitten kotona kakun kera. Juttelimme myohaan yohon, ja tosi hauskaa oli :-D

Nyt tsekit ja britti ovat lahteneet, ma ja Catty makoilemme kotosalla ja odottelemme, etta pojat tulisivat Melbourneen, ja paasisimme yhdessa hotelliimme. Rukoilen, ettei huoneistomme ole kauhean korkealla, mulla raukkaparalla on korkeanpaikankammo :-P

Mutta tassapa tama, varmasti paljon jai kertomatta, mutta paras lopettaa ennenkuin tikut silmissanne katkeavat, ja nukahdatte :-D

Lisaa tulee sitten taas ;) rrrrrrrrrrrrrakkain terveisin, Liisa & Catty