terveissi Los Angelesista, Enkelten kaupungista :-)

Huoohhoh, oon ollu vasynyt varmaan 80 prosenttii koko matkasta, heh. Well, taalla LA:ssa olemme nyt, huh. 12h lento Aucklandista tanne oli pelkkaa tuskaa, kiitos pipien jalkojeni, mika oli hullun ratsastusreissumme seurausta. Siita kerron vahan tuonnempana :-P Darrick oli meita vastassa, ja se vei meidat kotiinsa, jossa saimme lepailla suunnilleen koko pvan. Huomisesta lahtien sitten vaeltelemme taalla Enkelten kaupungissa :-)

Niin, mihin jainkaan. Tauposta lahdimme Rotoruan suuntaan, kaytyamme ensin suihkussa. Ajatelkaa, nukuimme NZ-matkamme aikana yhteensa 5 yota autossa! Joten oli suurimman osan ajasta melkoisen likainen olo, voitte kuvitella. prrp. Mutta oli sekin kokemus sinansa talla extreme-matkalla - NZ on taynna kaikkea hullua ja hauskaa tekemista, voihh ku olisimme halunneet jaada sinne pidemmaksi aikaa, jai valiin mm. skydiving :-P no, ensi kerralla sitten, en aio antaa taman olla viimeinen kerta, kun kaymme Pitkan Valkoisen Pilven maassa!

Ennen Rotoruaa kavimme Thermal Wonderlandissa, jossa oli kaikenlaista kaunista nahtavaa, mm. Devil's Bath - kirkkaan keltaisen varinen pikku jarvi. Kaiken huippu oli kylla Champange Pool, kiehuvan kuumaa vetta taynna ja poppaa hoyrya tulvi paallemme. Komeita nakymia! Jatkoimme sitten itse Rotoruaan, mista loysimme hevostallin. No, viattomina sitten kerroimme olevamme kokeneita ratsastajia ja haluavamme puolentoista tunnin reissun. Vahan tiesimme, mita olisi edessamme :-P Meille annettiin hevoset, Catylle Willio ja mulle Honey. Honey oli muuten oikein reipas heppa, mut se EI halunnut laukata! Silla elikolla oli maailman nopein ravi, ja sain vain epatoivoisena pomppia sen vauhdissa :-P

Edessamme kulki oppaina nuori maoritytto, tallin omistajan tytar, ja hanen takanaan sopo pikkuveljensa. Ne ratsastivat ilman satulaa, ja nayttivat aivan silta kuin olisivat syntyneet suoraan hevosen selkaan. He sitten veivat meidat halki ohdakkeisten puskien (au au) ja kaiken huipuksi mulla oli hieman lyhyet housut. Ei olisi pitanyt. Yhtakkia jostain iski iso oksa suoraan jalkaani, raapaisi hienon kuopan saariparkaani, ja sain jatkaa ratsastusta vertavaluvana :-P suomalaista sisua! Tallin omistaja sanoikin, etta olen vahva nainen, hahaa. Kerran oli viela paksumpi oksa vahalla tehda mut yksijalkaiseksi, onneksi ehdin vaistaa, huh. Emme totisesti koskaan unohda sita reissua, kloppeti klop HYVIN jyrkista yla- ja alamaista vaan. Ja sen takia mun jalkani ovat vielakin pipeina, rr. Napakoruni vielapa irtosi sen ratsastuksen aikana! katosi vaa jonnekin. *byhyy*

No, sitten hyvin hyvin extra likaisina vaelsimme Rotoruan turisti-info keskukseen, mista saimme liput luge rideen melko lahella keskustaa. WOW, me tykattii! :-) semmoisilla kelkantapaisilla laskettii makea alas asvalttiteilla, sai itse paattaa vauhdin. Tosin jyrkimmissa mutkissa on itsemurhayritys lahtea taydella vauhdilla :-P kahdesti saimme laskea, ja huh, elamysrikkaan paivan jalkeen paatimme vain lepailla ja syoda, jutella. Sit ajoimme Matamataan, missa oli Hobittilan kuvauspaikka. Jaimme yoksi sinne, ja aamuraikkaina (kaikkea muuta ;) lahdimme bussilla sinne kuvauspaikalle.

Well, aika paljon oli ehditty jo poistaa, mutta puolet hobitinkoloista oli viela jaljella, ja mika tarkeinta, Juhlapuu :-) opas viela naytti tarkalleen sen paikan, mista ilkikuriset hobitit Merri ja Pippin sytyttivat sen suuren lohikaarmeraketin :-) Repunpaa oli viela tallella, ovi vain puuttui. Aika outoa kuvitella, etta Elijah Wood ja muut astelivat juuri siella, huh. Mukavan leppoisa tunnelma siella, todella sopiva paikka Hobittilaksi :-)

Tormattii sattumalta englantilaiseen Oliveriin kavereineen siella, ja kiltti Warren otti automme, ajoi silla Aucklandiin asti, ku olin niin kurkkuani taynna ajamista - nilkkani jopa turposivat pahasti sen seurauksena :-P Aucklandissa sitte porukalla juteltiin, ja kaytiin Sky Towerissa, mista Auckland on saanut kuuluisan pilkkaviittomanimensa :-P Juteltiin vain, ja yovyttiin sitten heidan hostellihuoneessa, ma jopa nukuin TOSI hyvin lattialla, tosin kiitos kuuluu Lassen antamalle delfiinille, jonka Warren kastoi Wazzoksi, hauska nimi :-D

Seuraavana paivana vain pakkailimme (argh naita meidan laukkujamme ja rinkkaamme, aina yhta tuskaa pakata niita uudestaan :-P) Hyvastelimme Oliverin (hanet tapaamme viela Lontoossa, kun yovymme sitten hanen luonaan) ja muut, lahdimme kohti lentokenttaa ja suit sait laukut lahtoselvitykseen. Voih, ny ei enaa lennetty Quantasilla, maailman parhaalla lentoyhtiolla, vaan New Zealand Airilla, kiva ku valtava jumbo pomppi lahes koko matkan, 12h ajan :-P lentokammo, lentokammo! (milloinkahan sekin sitten haviaa, ei varmaankaan koskaan :-P)

Jai valtavan iso ikava Uutta-Seelantia, mutta palaamme sinne viela! Kia ora (tervetuloa maorien kielella)!

Edessamme on nyt Hollywood, Long Beach ja kaikki :-)

bye bye, Liisa & Catty